Kerkko ruukkukuusi joulusta kesään
 |
| Kerkko ruukkujoulukuusi jouluna |
Ruukkukuusi projekti on sujunut tähän mennessä oikein mallikkaasti. Kerkko selvisi joulusta sekä talvesta ja on edelleen voimissaan.
Syksy ja joulunaika
Kesän jälkeen siirsin kuusen mun lämmittämättömään kasvihuoneeseen. Jatkoin kastelua pakkasiin asti.
Etelä-Suomessa syksy ja alkutalvi ovat monesti kovin leutoja. Niinpä kuusi ei päässyt umpijäähän ennen joulua.
Pelasin varman päälle ja toin kuusen sisätiloihin vasta jouluviikolla. Alunperin suunnittelin, että siirtäisin sen sisälle jo pikku jouluna joulukuun alussa. Mutta jänskätti vähän ettei se selviäisi varsinaiseen jouluun asti ja olisi varistanut neulasensa kesken joulunpyhien.
Jouluviikolla annoin kuusen ensin rauhassa lämmitä talon viileimmässä nurkassa. Sitten aloin kastelemaan. Helpotuksekseni ruukun sisuksista ei myöskään alkanut parveilla muurahaisia! Meillä ne nimittäin pesivät kesällä kaikkiin mahdollisiin kukkaruukkuihin.
Joulu
Joulunpyhät Kerkko nökötti meidän terassin vähän vetoisan oven vieressä. Neulaset pysyivät hyvin kiinni. Jokusia tietty rapisi lattialle. Lorautin vettä joka päivä ruukkuun. Ja suihkepullosta vettä oksille.
Olisi tietysti ollut esteettisesti mukavamman näköistä, jos olisin alunperin istuttanut kuusen kauniiseen ruukkuun. Nyt se on semmoisessa isossa kasvihuoneiden käyttämässä muoviruukussa, jossa on ne reijät pohjassa.
Onneksi mulla on varastossa isoja ulkoruukun alusia. Asettelin sellaisin juuttikankaan pohjalle, Kerkon ulkoruukku sen päälle ja nostelin juuttikankaan reunat ylös ruukun yläreunaan asti. Ja vielä somalla nauhalla rusetti. Ihan oli nätti.
Talvi
Kerkko joutui takaisin kasvihuoneeseen uuden vuoden jälkeen. Siinä oli seuraava jännitys momentti - mahtaako jäätyä pakkasessa, kun oli kasteltu ja oli saanut olla lämpimässä. Mutta ei ollut moksiskaan.
Kun maa sai valkean vaipan, kävin nakkaamassa aina silloin tällöin kuusen ruukun päälle lunta.
Kevät
Kevät aurinko alkoi melko pian lämmittää kasvihuoneen sisätiloja, joten oli aika siirtää Kerkko jälleen taivasalle. Kasvihuoneen pohjoisseinustalla oli sopivan puolivarjoinen paikka. Täysin ulkona kuusen kastelustakaan ei tarvinnut enää huolehtia.
Kerkon oksat olivat sellaiset tyypilliset luonnon metsäkuusen vähän vaappuvat ja hentoiset. Maaliskuussa tartuin oksasaksiin ja leikkelin kuusen oksia varovasti. Pyrin saamaan kuusesta enemmän kartion muotoisen. Korkeintaan 5 senttiä taisin poistaa oksan päistä. Ohjeiden mukaan viimeisestä vuosikasvusta leikataan vain osa. Tämän ohjeen luin vasta nips naps leikkelyn jälkeen. Latvan sentään älysin jättää leikkaamatta.
Kesä
Kerkon kesä sujui vähän hyljättynä ja unohdettuna siellä kasvihuoneen nurkalla. Kuivimpina hellejaksoina lorautin sentään kasteluvettä. Hyvävointiselta näyttää. Uutta heleää kasvustoa oli ilmestynyt hiukan. Lieneekö pahasta, kun nyt syksy kolkuttelee ovella?
Kerkko jäi alunperin vähän vinoon, kun istutin ruukkuun. Taidan vielä nyt kesällä hiukan suoristaa runkoa lisäämällä multaa pohjalle.
Muutoin jatkan samaan malliin kuin viime vuonnakin. Ja toivoakseni saan Kerkon ilahduttamaan jo meidän pikku joulua.
Kommentit
Lähetä kommentti